Pienemmän reiän tekijät valtaavat maalampömarkkinoita

LOHJA. Anton Puhakka ja John Ojanne työntävät suuresta kerästä 40 millin paksuista mustaa muoviputkea maan uumeniin rivitalon pihalla Lohjalla. Porakone on jo saanut valmiiksi kuusi noin 200 metriä syvää lämpö- eli energiakaivoa.

Putkeen täytettävän maalämpönesteen avulla voidaan hyödyntää kallioon varastoitunutta aurinkoenergiaa. Liuos kiertää pannuhuoneeseen asennetun maalämpöpumpun kautta ja palaa taksin kaivoon.

"Jos kallion päällä on irtomaata, eristetään se suojaputkella, jotta pintavesi ei pääse kaivon kautta alas pohjaveteen", Ojanne kertoo.

Hän on aiemmin tehnyt porauksia Antonin kanssa Ruotsissa.

He ahertavat nyt Ruotsista tuoduilla totuttua pienemmillä porakoneilla Etelä-Suomessa Rototec Oy:n palveluksessa.

"Suomessa on jo usean vuoden ajan porattu maalämpöä varten tarpeettoman järeitä 5,5 ja jopa 6,5 tuuman reikiä, kun meidän käyttämä 4,5 tuuman reikä on riittävä ja samalla energiatehokkain. Ruotsissa suurin osa lämpökaivoista on pienireikäisiä", sanoo Rototec Oy:n toimitusjohtaja Jouni Salakari.

Rototec on reikäpuheillaan napannut kahdessa vuodessa neljäsosan Suomen lämpökaivomarkkinoista.

Lisäksi he ovat perustaneet alle uuden Suomen energiaporaajat ry:n. Siihen kuuluu myös Pietarsaaressa toimiva Suomen Porauspalvelu Oy, joka on myös hankkinut pieniä porakoneita.

Markkinoilla pitkään toimineet 13 porausyritystä kuuluvat Suomen kaivonporausurakoitsijat ry:n. Heillä ovat pitkät perinteet myös vesikaivojen tekijöinä, minkä vuoksi heillä on myös järeitä koneita.

"Pienemmän reiän avulla liuosputket saadaan lähemmäksi kallion pintaa, josta voi olla hyötyä. Meidän mielestämme suuri reikä mahdollistaa ongelmatilanteissa keruuputkiston vaihdon. Myös suojaputki voidaan jälkikäteen asentaa syvemmälle", kaivonporausurakoitsijoiden puheenjohtaja Jukka Stenberg Pirkanmaan Porakaivo Oy:stä sanoo.

Maalämpöpumppua harkitseva omakotiasukas on ymmällään, sillä poraus maksaa keskimäärin 5 000 euroa.

"Reiän halkaisijaa tärkeämpi seikka on se, ettei kaivo ole liian lyhyt lämmitettäviin neliöihin. Lisäksi kannattaa varmistaa, että porari on tunnettu hyvästä työstään", Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

Suomessa on 50 järjestäytymätöntä villiä poraria.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi